Marimekko poisti sivuiltaan näkyvän sitoutumisen olla käyttämättä Xinjiangin uiguurien autonomiselta alueelta Kiinasta peräisin olevaa puuvillaa, minkä takia Jokapoika-paitani pysyy naulassa. Mistä tilanteessa on kyse?

Marimekko poisti sivuiltaan näkyvän sitoutumisen olla käyttämättä Xinjiangin uiguurien autonomiselta alueelta Kiinasta peräisin olevaa puuvillaa, minkä takia Jokapoika-paitani pysyy naulassa. Mistä tilanteessa on kyse?
Reilun kaupan merkki ei ole enää vain Reilun kaupan merkki. Lähitulevaisuudessa kauppoihin tulee tekstiilejä ja vaatteita, joissa voi olla kolmea erilaista Reilun kaupan merkkiä: … Uusi Reilun kaupan merkintä mahdollistaa viherpesun
Tyyliblogien maailmassa on hyvää vauhtia leviämässä Tyyliä metsästämässä -blogin Veeran (kuvassa) heittämä haaste, jossa blogaaja kuvaa … Vaateteollisuuden kauneusihanteet
Orjuutta – tänä päivänä? Slavery Footprint -testillä näet, kuinka monta orjaa välillisesti työskentelee sinulle käyttämiesi kulutushyödykkeiden valmistamisen kautta … Kuinka monta orjaa työskentelee sinulle?
Finnwatch yhteistyössä Swedwatchin kanssa on juuri julkaissut raportin Bangladeshin tekstiiliteollisuudessa työskentelevien naisten elämästä … Bangladeshin tekstiilityöntekijöiden ahdinko
Tänään julkaistiin Finnwatchin raportti Hengenvaarallinen muotioikku Suomessa myytävien farkkujen hiekkapuhalluksesta. Raportin koostanut … Hiekkapuhalletut farkut historiaa?
Viime viikolla TV2:lta tuli Silminnäkijä-dokumentti Vaarallinen vaate, joka on nyt nähtävissä YLE Areenalta. Dokumentti sai minut … Vinksahtanut vaateteollisuus
Kuluttaja-lehti (6/2011) julkaisi tutkimuksen farkkujen valmistamisen vastuullisuudesta. Lehden kannessa komeili isoilla kirjaimilla … Halvat farkut eivät ole eettisimmät
YLE TV1:n Ykkösdokumentissa näytettiin mielenkiintoinen dokumentti Kiinalainen haaste. Kuinka länsimainen tuotanto on vähentynyt … Kiina murroksessa
Uusimmassa Kuningaskuluttajassa on juttu Kaukoidässä tuotetuista vaatteista ja niiden eettisyydestä – tai paremminkin niiden epäeettisyydestä.
Jutussa oli haastateltavana SOK:n (esim. Sokos ja S-marketit) vastuullisuuspäällikkö Lea Rankinen. Hän kertoi SOK:n olevan mukana sosiaalisen vastuun laadunvalvontajärjestelmässä, BSCI:ssä.
Verrattuna muihin sosiaalisen vastuun standardeihin, BSCI:n ohjenuorat ovat löyhät. BSCI on yritysten itsensä perustama, ja siihen ei kuulu kansalaisjärjestöjä tai ay-liikkeitä. Kuningaskuluttajassa esiin otettu seikka BSCI:n ongelmallisuudesta on se, että järjestelmässä mukana oleva yritys on velvollinen maksamaan vain kunkin maan lain määräämän minimipalkan. Tämä minimi on monessa Kaukoidän maassa aivan liian alhainen, eikä se kata työntekijän ja hänen perheensä elämiseen meneviä kustannuksia.
Tämän minimipalkan on sanottu olevan esimerkiksi Bangladeshissa vain kolmasosan siitä, mitä elämiseen oikeasti tarvittaisiin. Nyt tosin hallitus on luvannut melkein tuplata palkan. Tämä on askel parempaan.
Kysyttäessä SOK:lta Bangladeshissa valmistamisesta, vastuullisuuspäällikkö vetoaa siihen, että boikotti mitään maata kohtaan ei ole ratkaisu. Ei tietenkään ole! Mutta tämä tarkoittaa, että kyseisen maan työntekijöiden oloja tulee aktiivisesti parantaa ja maksaa ehdottomasti enemmän kuin minimipalkka vaatii! Vastuullisuuspäällikkö myöntää, että heidän vaatimuksena on vain Bangladeshin valtion määräämä minimipalkka.
Kuten jutussa sanotaan, on erittäin hyvä, että SOK:ssa edes keskustellaan näistä vaikeista asioista. Mutta aika ympäripyöreitä vastauksia silti saimme. Ja harvoin itse vastuullisuuspäällikkö on kaupassa vastailemassa asiakkaiden kysymyksiin ja kertomassa missä mikin vaate on valmistettu. Myös myyjien tulee tietää nämä asiat!
Katso Kuningaskuluttajan juttu YLE Areenasta.
Kuva: YLE
Bangladeshin vaatetehtaiden työntekijät ovat osoittaneet mieltään vaatien korkeampia palkkoja … Levottomuuksia Bangladeshin vaatetehtailla
Lauantain Helsingin Sanomissa (1.5.2010) kerrottiin luonnonturkisten mahdollisuuksista korvata tarhaturkisten käyttöä … Luonnonturkikset vaihtoehtona tarhatuille
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (SASK) uutisoi tänään, että monet suuret kansainväliset tekstiilialan yritykset, kuten esim. H&M, Nike, GAP, Ikea ja Lindex, ovat vaatineet … Ottavatko suuryritykset vihdoin vastuuta?
Kansainvälinen Clean Clothes Campaign -kampanjaverkosto toimii jo viidessätoista Euroopan maassa – ja eillisestä lähtien myös Suomessa … Puhtaat vaatteet -kampanja nyt Suomessa!
MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma uutisoi eilen turkkilaisista farkkutehtaista, joissa tuhannet työntekijät ovat sairastuneet huonojen työolojen takia. Olin mukana ohjelmassa … Farkkujen vaaralliset viimeistelyt
Voiko nahka olla ekologista ja eettistä? Entä tekonahka ekologista? Seuraavassa avaan hieman niitä näkökulmia, mitä nahan ekologisuuden ja eettisyyden punnitsemisessa … Nahka vai tekonahka?
Turkis on yksi suurimmista kiistanaiheista mitä tulee eettiseen vaateteollisuuteen. Tämän syksyn muotikuvissa … Turkis vai tekoturkis?
Kaikkeen sitä netissä pyöriessään törmää: BBC:ltä tulee tosi-TV-sarja Blood, Sweat and T-Shirts, jossa brittiläiset nuoret … Pikkukätöset tosi-TV:ssä – Blood, Sweat and T-Shirts
Jos vaate on ekologinen, se ei välttämättä silti ole eettinen. Esimerkkinä pusero, joka on valmistettu luomupuuvillasta. Tämä pusero on … Vaatteen eettisyys