Nahka vai tekonahka?

Voiko nahka olla ekologista ja eettistä?  Entä tekonahka ekologista? Seuraavassa avaan hieman niitä näkökulmia, mitä nahan ekologisuuden ja eettisyyden punnitsemisessa tulisi ottaa huomioon.

EETTINEN VALINTA?

Kaikkien nahkojen käytössä on punnittavana eläinten kohtelun eettisiä näkökulmia. Onko eläimellä riittävästi tilaa kasvaa? Kuinka sitä kohdellaan? Mitä suuremmat maatilat, ja mitä kauempana ollaan Suomesta ja Euroopasta, sitä enemmän on syytä kyseenalaistaa eläinten kasvatusolot.

Joidenkin mielestä eläimen nahan käyttö yhtään mihinkään tarkoitukseen on eettisesti väärin – olivat eläinten olot hyvät tai huonot. Tällöin vaihtoehdoksi jää tekonahka, mutta laaduissa on suuria eroja. Nykypäivänä osataan tehdä myös laadukasta tekonahkaa, mutta se on vielä kiven alla.

Kenkäkauppaketjujen tarjonta on mennyt huolestuttavaan suuntaan: tekonahkaisen kenkäparin saa jo muutamalla kympillä, mutta laadusta ei ole tietoakaan. Kenkäpari on rikki pahimmillaan jo muutaman käyttökerran jälkeen. Jos Suomessa kaipaa laadukkaita vegaanikenkiä, kannattaa kääntyä Heluna Fashion -liikkeen puoleen (ks. kuva alla).

TEKONAHAN TUOTANTO

Tekonahka valmistetaan öljystä, joka ei maadu. Öljynjalostaminen vie paljon energiaa ja saastuttaa ympäristöä. Suuri osa tekonahasta tehdään maissa, joissa ei ole takeita ympäristöystävällisestä tuotannosta. Tekonahan valmistukseen on kehitteillä ympäristöystävällisempiäkin vaihtoehtoja, jolloin siitä saadaan pitkäikäistä ja laadukasta, ja se on tuotettu käyttäen vähemmän energiaa ja aiheuttaen vähemmän päästöjä.

NAHAN TUOTANTO

Nahka on ekologinen vaihtoehto sen pitkäikäisyyden tähden. Hyvin tehdyt, laadukkaasta nahasta valmistetut kengät tai laukku kestävät huomattavasti kauemmin kuin vastaava tekonahasta tehty.

Jos päätyy valitsemaan oikean nahan tekonahan sijaan, kannattaa valita sellainen eläin, josta on hyödynnetty muukin osa kuin nahka. Tällaisia ovat mm. lehmä, lammas ja poro, joita kasvatetaan etupäässä maidon ja lihan takia. Toisaalta voidaan ajatella, että mitä enemmän nahalle on kysyntää, sitä enemmän myös karjaa kasvatetaan. Osti kuluttaja sitten nahkakengät tai naudanlihaa, yhtälailla tukee karjateollisuutta.

Karjan kasvattamisen ongelmat tulevat eteen tehomaataloudessa. Suurin osa lehmistä elävät nykyään suurtiloilla, jotka voi luokitella tehomaatalouden piiriin. Tehomaatalous voi aiheuttaa eroosiota, vesistöjen rehevöitymistä ja vähentää monimuotoisuutta. Karjan kasvatuksessa syntyy metaania, joka on paljon hiilidioksidia pahempi ilmastonmuutosta edistävä kaasu. Lisäksi karja tarvitsee paljon rehua, jonka kasvattamiseen tarvitaan paljon viljelymaata. Jos nämä viljelykset menisivät suoraan ihmisten lautasille, hyötysuhde olisi huomattavasti parempi.

Vaikka tekonahan tuotanto vie paljon energiaa, vie sitä myös oikean nahan valmistus. Karjankasvatus ja nahan käsittely vie energiaa, ja näin myös välillisesti uusiutumattomia luonnonvaroja.

NAHAN VIIMEISTELY

Nahka on biohajoava luonnonmateriaali, joka maatuu tekonahkaa helpommin. Nahan kestävyyden ja ulkonäön vuoksi siihen kuitenkin lisätään paljon viimeistelyaineita, jotka hidastavat huomattavasti nahan maatumista. Toisaalta, juuri näiden viimeistelyaineiden ansiosta nahasta saadaan kestävämpi ja pitkäikäisempi.

Parkitsemisen tarkoituksena on tehdä nahasta hyvin säilyvää ja kestävää. Yleisimmin nahka parkitaan kromilla, joka on haitallista ympäristölle. Nykyään suurin osa teollisuuden käyttämästä nahasta parkitaan maissa, joissa  ympäristönsuojelu ei ole vielä teollisuusmaiden tasolla. Käytettävät parkisemisaineet ovat myrkyllisiä, ja koska likavesien puhdistus on lähes olematonta, nämä aineet pääsevät saastuttamaan vesistöjä.

Kromiparkitsemista ympäristöystävällisempi vaihtoehto on kasviparkitus, johon käytetään tanniineja sisältäviä kasvinosia. Tätä käytetään nykypäivänä teollisuudessa harmillisen vähän, sillä kasviparkitus on kemiallista kromoparkitusa hitaampi prosessi. Kuvassa yllä Terra Planan kasviparkittuja kenkiä, jotka ovat myynnissä Idun’s Apple -verkkokaupassa.

SUOMALAINEN NAHKATUOTANTO

Kuten muukin vaate- ja asusteteollisuus, niin myös nahkatuotteiden valmistus on siirtynyt halvemman työvoiman maihin.  Suomessa tapahtuva nahan tuotanto on nykypäivänä häviävän pientä, mutta vielä löytyy muutama alansa ammattilainen. Esimerkiksi kaikki kotimaiset kenkämerkit on koottu yhteisille verkkosivuille  osoitteeseen www.kotimaisetkengat.fi.

Yksi esimerkki hienosta suomalaisesta nahkakäsityöstä on Anja ja Jussi Neirtamon pyörittämä Nippanappa-liike (ks. kuva yllä), joka on ollut avoinna jo vuodesta 1975. Helsingin Kruununhaassa sijaitsevasta työpaja-myymälästä saa ostaa laadukkaita nahkalaukkuja ja muita asusteita, jotka kaikki ovat tehty käsityönä työpajalla. Laukun voi valikoida valmiista tarjonnasta tai Nippanapassa voi teettää laukun omien toiveidensa mukaan.

Materiaaleina he käyttävät enimmäkseen suomalaista naudan nahkaa, ja jonkin verran hirven, poron ja lampaan nahkoja, jotka kaikki ovat kotimaisia. Erikoisuutena Nippanapan valikoimissa on narvivärillä käsinpatinoituja tuotteita, jotka ovat kasviparkkinautaa.

KULUTA HARKITEN

Kuten kaikessa kulutuksessa, kannattaa harkita kahteen kertaan, ennen kuin ostaa – oli valinta sitten tekonahkaa tai oikeaa. Toiseksi, kannattaa aina panostaa laatuun. Vaikka halvat kengät houkuttelisivat, kalliimmat ja laadukkaat kengät maksavat itsensä pian takaisin.

Nahkatuotteet kun ovat tarkoitettu kestämään, niistä pitää pitää myös hyvää huolta. Jos joku osa menee rikki, kannattaa kääntyä suutarin puoleen ennen kuin menee kauppaan uuden tuotteen perässä.

Myös kirppareita kannattaa suosia. Niiltä löytää paljon laadukkaita nahkakenkiä, -laukkuja ja -takkeja ajalta, jolloin laatu ja pitkäikäisyys oli vielä arvossaan.