Kauppalehti uutisoi tänään torstaina 4.11.2010 vaatteiden hintojen merkittävästä noususta. Syitä on monia: niin raaka-aineiden hintojen nousu kuin tehtaiden tuotantovaikeudet.
Puuvillan kysyntä on kasvanut, mutta tuotanto ei ole kasvanut samaan tahtiin. Yksi syy tuotannon ehtymiseen on se, että monet viljelijät ovat siirtyneet tuottoisampiin viljelyskasveihin. Puuvillan hinta on noussut merkkittävästi; Kauppalehden mukaan puuvilla on kalleimmillaan 140 vuoteen. Puuvillan markkinahinta on tosin ollut jo pitkään järkyttävän alhainen, eikä viljelijälle ole jäänyt siitä juuri mitään käteen. Eli hyvä näin.
Toinen tekijä vaatteiden hintojen nousuun on Kiinan tehtaiden toimitusvaikeudet. Laman aikana kymmenet tuhannet kiinalaiset tehtaat sulkivat ovensa. Nyt talouden elpyessä tehtaat eivät ole pysyneet kasvavan kysynnän tahdissa. Tähän suuri syy on se, että tehtaiden on ollut vaikea löytää ammattitaitoisia työntekijöitä satojentuhansien ompelijoiden siirtyessä paremmin palkattuihin ammatteihin.
Kiinan vaurastuessa myös palkat nousevat, eikä työvoima enää olekaan niin halpaa kuin mihin on totuttu. Länsimaiset tuotemerkit eivät tosin ole näemmä valmiita maksamaan oikeudenmukaisempia palkkoja vaan yritykset siirtävät tuotannon rannikolta Pohjois-Kiinaan tai muihin Kaukoidän maihin (kuten Indonesiaan ja Intiaan).
Silti on toivoa, että tilanne kääntyisi oikeudenmukaisemmaksi. On jo vuosia eletty tilanteessa, jossa länsimaiset yritykset ovat sanelleet vaatetuotannon ehdot Kiinassa, mutta nyt kiinalaiset vaatetehtaat voivatkin jo valita, kenelle toimittaa ja millä hintaa.
Ehkä hintojen nousu ei olekaan niin huono asia.
Kauppalehden artikkeli luettavissa täällä.