Vaatemerkki Arela on erikoistunut laadukkaisiin kashmirtuotteisiin. Juttelin Viivi Arelan, joka on perheyrityksen yksi kolmesta perustajasta, kanssa heidän vastuullisuusajattelustaan, kuluttamisesta ja vaatealan murroksesta.
Olette vastikään lanseeranneet Arela For Good -konseptin. Mitä se pitää sisällään?
Arela For Good sai alkunsa reilu vuosi sitten, kun aloimme miettimään, miten voisimme kehittää meidän palvelukonsepteja ja vastuullisuusajattelua. Loimme For Good -konseptin, jonka puitteissa pystymme kertomaan meidän kestävyysajattelusta asiakkaillemme: sen alle nivoutuu niin huoltopalvelut, second hand, keskustelutilaisuudet kuin vaikkapa tapamme hinnoitella – toisin sanoen kaikki valintamme, mitä päivittäisessä työssä teemme.
Pisimpään meillä on ollut toiminnassa huoltopalvelu, joka syntyi hyvin orgaanisesti: asiakkaiden tarpeesta. Kanttiksemme ovat käyttäneet palvelua jo vuosikaudet, mutta nyt vasta se on saanut enemmän huomiota, koska ihmiset ovat ylipäätään kiinnostuneempia näistä asioista.
Miten huoltopalvelu toimii käytännössä?
Kun asiakas tuo Arela-neuletuotteen meille huoltoon, me ensin kammataan tuote sisältä ja ulkoa, pestään se, ja kammataan uudelleen. Sen lisäksi tuote höyrytetään, ja korjaamme mahdolliset reiät.
Teemme kaikki huoltopalvelut itse, emmekä haluaisi ulkoistaa sitä. Perushuoltoa tekee useampi tyyppi, mutta korjaukset tekee Anu, joka on ihan sairaan hyvä siinä työssä. Usein asiakas ihmettelee saadessaan huolletun tuotteen käsiinsä, että onko tämä edes se sama tuote.
Huollossa menee aikaa aina vähintään tunti, joten se vaatii paljon työtä ja osaamista. Tällä tavalla tuotettuna palvelu ei ole kannattavaa, mutta meille on tärkeää, että teemme huollon itse, jolloin voimme olla varmoja laadusta – ja toisaalta meidän asiantuntijuuteen myös luotetaan.
Huoltopalvelu tukee myös meidän muuta liiketoimintaa. Kun tuotteet on hintavampia, pystymme ottamaan asiakkaalta pois sitä vastuuta neuleen hoitamisesta, koska hän voi aina tuoda tuotteen meille huoltoon. Totta kai se helpottaa ostopäätöstä.
Mitä luulet, miksi tällaista huoltopalvelua kuitenkin tarjotaan niin vähän vaatealalla?
Se on niin työllistävää, eikä se ole kannattavaa. Moni ei ole valmis siihen. Meidän käyttämät villamateriaalit, kashmir ja merinovilla, ovat kuitenkin niin hyvin huollettavissa, että niihin huoltopalvelu sopii tosi hyvin. Monet muut työskentelee niin erilaisten materiaalien kanssa, ettei niihin sovi tämäntyyppinen huoltopalvelu – eihän meilläkään tämä palvelu koske meidän puuvillatuotteita.
“On mielenkiintoista, miten asiakas reagoi siihen, että näkee huolletun tuotteen. Siitä saa tavallaan samaa iloa kuin uudesta tuotteesta, mutta ilman syyllisyyttä.”
Usein fokus on uuden ostamisessa, kun taas meillä tärkeämpää on se, että asiakas voi ikään kuin ostaa uudelleen saman tuotteen. On mielenkiintoista, miten asiakas reagoi siihen, että näkee huolletun tuotteen. Siitä saa tavallaan samaa iloa kuin uudesta tuotteesta, mutta ilman syyllisyyttä.
Lisäksi laadun voi mieltää niin monella eri tapaa: Jotkut ajattelevat, että laatu on sitä, että vaate kestää mitä vaan, eikä sitä tarvitse huoltaa, esimerkiksi polyesterisekoite. Meille taas laatu on lämmittävyyttä, hengittävyyttä, huollettavuutta, käyttömukavuutta.
Olette alkaneet hiljattain myös ottaa vastaa käytettyjä Arela-tuotteita. Miten se on lähtenyt liikkeelle?
Tähän saakka meidän Take back -konsepti on ollut kamppisluonteista: asiakkaat ovat saaneet tiettyinä ajanjaksoina tuoda meille käytettyjä Arela-tuotteita, ja me huolletaan tuotteet ja myydään second handina eteenpäin.
Nyt kun ollaan testattu konseptia ja huomattu sen toimivan, aiomme tehdä tästä jatkuvan palvelun. Toki tämä on vielä todella pienimuotoista, mutta kun ihmiset oppii tähän, varmasti saamme takaisin entistä enemmän tuotteita.
Toki on ihmisiä, jotka eivät ole valmiita luopumaan Arela-tuotteistaan – ja sehän on meidän tavoitekin, että ihmiset ostaisivat tuotteen loppuelämäkseen. Mutta aina joskus tulee tilanne, että vaate vaikka liittyy johonkin hankalampaan elämäntilanteeseen, eikä omistaja halua sitä enää käyttää, vaikka kuinka ihana se olisi. Toisaalta jostain väristä voi kasvaa ulos, tai koko muuttua epäsopivaksi. Kaikkea sattuu, sillä vaatteet on kuitenkin niin isossa osassa omia elämäntilanteita ja tarinoita.
Take back -konseptiin on selkeästi asiakkailta tarve ja halu, mutta pitää sanoa sekin, että tiedostamme, etteivät kaikki asiakkaamme halua tuoda tuotteita meille. He myyvät mieluummin ne eteenpäin vaikka Facebook-kirpparilla, mikä on täysin kannatettavaa. Meidän palvelu onkin suunnattu enemmän niille, jotka eivät jaksa tai halua myydä tuotteita itse, vaan mieluummin tuovat sen meille ja saavat alennuksen uudesta tuotteesta.
Miten asiakkaat ovat ottaneet vastaan tämän 20% alennuksen?
Hyvin. Kyllä melkein kaikki, jotka ovat tuoneet vanhan tuotteen meille, ovat käyttäneet alennuksen uuden ostossa.
Jos ajatellaan sitä prosenttimäärää, niin varmasti jonkun mielestä se on liian pieni. Olemme kuitenkin laskeneet sen niin, että se olisi meille jotenkin järkevä. Huoltoon ja korjaukseen menee kuitenkin aina tietty työmäärä. Otamme vastaan kaikki neuletuotteet, kunnosta riippumatta, aina rikkinäisistä sukista 500 euron aamutakkiin.
Varsinkin isompien vaateyritysten kierrätyspalvelut tuntuvat perustuvan siihen, että kannustetaan ostamaan lisää, kun annetaan alennuskuponki uuden ostamiseen. Miten te suhtaudutte tähän, kun teidän yksi For Good -teeseistä on se, ettette halua kannustaa uuden ostamiseen?
Mä en ole nähnyt sitä noin meidän kohdalla, kun meidän tuote on kuitenkin niin eri kuin isoilla ketjuilla. Jotenkin tuntuu, ettei kukaan osta sitä 300 euron puseroa hetken mielijohteesta. Se kahdenkymmenen prosentin alennus enemmänkin mahdollistaa pitkään harkitun ostoksen.
En koe, että se meidän tapauksessa on liian iso houkutin, mutta onhan siinä se. Onhan se ihan totta.
Minkälainen hinnoittelu teidän kierrätetyillä tuotteilla on?
Myymme second hand -tuotteen noin puoleen hintaan verrattuna uusiin tuotteisiin. Tarkka hinta riippuu kunnosta ja tuotteesta. Tällä laskelmalla meille jää huollon ja uuden tuotteen alennuksen jälkeen jotain käteen, mutta hyvin vähän.
Miten koet nykypäivän vaatteiden hinnoittelun ylipäätään?
Nyt olemme alkaneet julkisesti viestimään, ettei meillä ole muita alennusmyyntejä kuin kaksi kausialea, joissa voidaan poistaa joitain sesonkituotteita. Meidän hinnoissa ei ole yhtään varaa alelle, sillä meillä on tosi matalat katteet – vaikkei kaikki sitä meidän hinnoista voisi uskoa.
Mä näen sen tosi tärkeänä, ettei poljeta hintoja. Osoitetaan hinnalla myös vaatteen arvo. Eron huomaa myös meidän asiakkaista: Jos on ostanut meidän tuotteen tosi halvalla alesta, eivät he suhtaudu siihen samalla kunnioituksella, eivätkä huolla yhtä hyvin.
Kannamme harteillamme sitä, että nämä tuotteet ovat eläinten karvoista tehtyjä vaatteita. Keskimäärin yhteen neulepaitaan on noin neljä vuohta antanut karvansa. Se on niin kallisarvoinen materiaali, että meillä on velvollisuus myydä tuote oikealla hinnalla.
“Tätä ei sano kukaan meidän alalla ääneen – eikä se ehkä fiksua olekaan, mutta halvalla ostettu vaate on aina jostain pois.”
Tätä ei sano kukaan meidän alalla ääneen – eikä se ehkä fiksua olekaan, mutta halvalla ostettu vaate on aina jostain pois: Se voi olla pois tuotannon eettisyydestä, materiaalin laadusta, suunnittelutyön laadusta tai palvelukokemuksesta. Jostain se on pois, jos myydään tuotteita halvemmalla kuin se hinta, joka edellytetään siihen, että voidaan pyörittää firmaa kannattavasti, mutta silti vastuullisesti. Raha meidän liiketoimintaan tulee tasan meidän myydyistä tuotteista, ei se tule mistään hajuvesien myynnistä.
Miten tästä eteenpäin? Miten päästään pois hintojen polkemisesta ja alennusmyyntikierteestä?
Me pyritään tekemään oma osamme sillä, että puhutaan näistä aiheista ja herätellään keskustelua. Halutaan kertoa, että jos panostat tähän yhteen paitaan, ei sun tarvitse ostaa toista moneen vuoteen. Tämä vaate kestää käyttöä ja sen voi huoltaa.
Mä koen kiusalliseksi sen, että me puhuisimme tästä jotenkin valistustyönä, koska mä en koe olevani itsekään valistunut. Me halutaan vaan omalla toiminnallamme näyttää, et asioita voi tehdä toisin.
Suurin osa tuotteistanne valmistetaan kashmirvillasta. Miten näet kashmirvillan tuotannon vastuullisuuden?
Meidän on otettava se mahdollisuus huomioon, ettei sitä pystytä käyttämään enää kovin pitkään. Kashmirvillan tuotanto voi muuttua epäeettiseksi, jos sitä tuotetaan liikaa. Kysyntä kiehuu yli.
Eikö niin ole jo käynyt? Olen ymmärtänyt, että kashmirin kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti ja samalla hintoja poljettu. Tämä on aiheuttanut sen, että kashmirvuohia laiduntaa moninkertainen määrä samoilla alueilla entiseen verrattuna, mikä on jo johtanut mm. maaperän köyhtymiseen ja eroosioon laajoilla alueilla. Miten hyvin te tiedätte, mistä teidän käyttämä kashmirvilla tulee?
Kashmirvilla tulee Kiinasta ja myös lanka kehrätään Kiinassa. Me olemme meidän lankatehtaan tiedon varassa. Olemme käyttäneet samaa lankatehdasta jo kymmenen vuoden ajan ja luotamme heihin.
Teidän käyttämä merinovilla tulee Australiasta, joka on suurin kyseisen materiaalin tuottajamaa. Siellä suurin osa tiloista on valtavia tehotuotantotiloja, joissa usein eläinten elinolosuhteet ovat erittäin huonot. Eläinten kasvattaminen vaatii myös paljon maapinta-alaa, luonnonvaroja, energiaa ja vettä. Lisäksi lampaiden kasvatus aiheuttaa paljon ilmastonmuutosta aiheuttavia metaanipäästöjä. Miten vastuullista käyttämänne merinovilla on?
Käyttämämme lankatehdas on vakuuttanut meidät siitä, että eläimiä hoidetaan hyvin, kuitu kerätään eläimiä vahingoittamatta, eikä mulesing-menetelmää käytetä. Olemme tässäkin lankatehtaan tiedon varassa, meillä ei ole sertifikaattia tai vastaavaa todentamaan tätä.
Miten koet puuvillan käytön tuotteissanne?
Meidän mallistossa käytetty puuvilla on ihan tavallista puuvillaa, mikä on tietenkin monelle vähän kauhistus.
Meille kaikki lähtee kuitenkin laatunäkökulmasta, ja me ei olla vielä löydetty sellaista luomupuuvillatrikoota, joka olisi yhtä laadukasta, kestävää ja käyttömukavuudeltaan yhtä hyvää kuin tuo meidän käyttämä laatu. Niin kauan kun me ei löydetä, me ei vaihdeta sitä, sillä meille tärkeintä on vaatteen kestävyys.
Me koko ajan etsimme totta kai myös uusia materiaaleja. Esimerkiksi puuvillan tilalle on kehitteillä näitä selluloosapohjaisia uusia materiaaleja, joiden kehitystä seuraamme tarkkaan.
Toki käyttämällämme puuvillalla on Öko-tex-merkintä, mutta ei se ole luomulaatua.
Jotkut merkit viestivät Öko-tex-merkinnästä takeena ympäristöystävällisesti tuotannosta, vaikka se on lähinnä tae siitä, että valmiissa tuotteessa ei ole haitallisia kemikaaleja yli sallittujen rajojen.
Vähän sama kuin se, että meidän kesämallistossa me ollaan värjätty meidän puuvillatuotteet Suomessa. Monethan sanoisi niistä, että ne on valmistettu Suomessa. Ei niitä todellakaan ole tehty Suomessa, vaan raaka-aine tulee Turkista ja Espanjasta, ja vaatteet ommellaan Latviassa. Mutta kun värjäys ja viimeistely on Suomessa, joku voisi väittää toista. Mikä on pöyristyttävää.
Missä tuotatte vaatteenne?
Puuvillatuotteet ommellaan Baltian maissa, merinotuotteet osin Nepalissa ja osin Latviassa, ja kahmirneuleet Nepalissa. Nepalin tuotantopaikka on kiva, pienehkö tehdas, jossa meiltä Anni käy kaksi kertaa vuodessa. Tehdasta johtaa kolmikymppinen nainen, ja töissä on aikuisia, lähinnä miehiä ja jonkin verran naisia. Tuotantopaikka työllistää myös opiskelijoita, jotka kattavat tuloillaan omaa koulunkäyntiään. Tehtaan johtajatar tekee paikallista hyväntekeväisyystyötä esimerkiksi koulujen kanssa.
Aiemmin teetimme kashmirtuotteita myös Kiinassa, sillä meillä oli pitkään erittäin hyvä ja läheinen kontakti sinne. Tämän tuotantopaikan lopetettua, toiminta Kiinassa on ollut vaikeampaa. Ja kun hyvä kontakti Nepaliin löytyi, siirsimme tuotannon sinne, sillä toiminta oli avoimempaa ja selkeämpää. Emme poissulje tuotantoa Kiinassa, mutta tällä hetkellä emme siellä valmistuta vaatteita.
On hyvä, että puhutte näistä asioista avoimesti. Se on aina prosessi, kun muutetaan toimintatapoja vastuullisempaan suuntaan.
Mä koen niin syyllisyyttä, että mä en tiedä tarkemmin. Mutta on lopulta hankalaa, kun milloinkaan ei voi olla täysin varma. Kun on pakko ikään kuin luottaa yhteistyökumppaneiden sanaan.
Te olette viime aikoina tuoneet vastuullisuusasioita paljon enemmän esille. Oliko se ihan tietoinen ratkaisu?
Syy, miksi me ei olla näistä aiemmin juuri puhuttu, on se, että mä olen ollut todella varovainen: En ole halunnut, että kukaan kokisi meidän toimintaa viherpesuksi, koska eihän me olla ekologinen vaatemerkki. Me valmistetaan uusista eläimenkarvoista uusia vaatteita, jotka värjätään synteettisillä väriaineilla. Ja me tuotetaan joka vuosi satoja vaatekappaleita tähän maailmaan. Mä en halua väittää, että me olisimme vastuullisia, ei juuri mikään vaatemerkki ole.
“En ole halunnut, että kukaan kokisi meidän toimintaa viherpesuksi, koska eihän me olla ekologinen vaatemerkki.”
Muutos lähti liikkeelle vuonna 2015 Design Weekillä käydystä keskustelutilaisuudesta, jossa me olimme mukana puhumassa vastuullisuudesta. Oli jännittävää nähdä, miten ihmiset kokevat sen, että me osallistutaan tähän keskusteluun. Se otettiin kuitenkin tosi positiivisesti vastaan ja siitä lähtien olen ajatellut, että me ollaan tultu käännekohtaan tässä vaatteiden vastuullisuuskeskustelussa: Nyt on sallittua osallistua keskusteluun, vaikkei olisi vielä täydellinen. Vähän samaan tapaan kuin vaikka veganismissa: enää ei tarvitse olla nahkakengätön ollakseen vegaani, vaan kannustetaan kaikkia syömään kasvipainotteisemmin. Samalla lailla meidän alalla kannustetaan tekemään omasta näkökulmasta valintoja mahdollisimman kestävästi.
Teillä tavoite on hidastaa muodin syklejä, mutta olette kuitenkin osa nykyisen muodin systeemiä. Miten näet tämän kontrastin?
Jossain vaiheessa mietittiin, että voisimme luopua kokonaan kausimallistoista. Mutta kasvun turvaamiseksi tarvitsemme lisää jälleenmyyjiä, joten kausimallistot on oltava heidän takiaan. Tosin nykyisin meidän kausimallistoissa on paljon jatkavia tuotteita, joihin painotumme vuosi vuodelta enemmän. Ja niitä meidän asiakkaat myös haluavat ostaa.
Emme halua profiloitua ulkomailla täysveriseksi muotibrändiksi, koska me emme tuuppaa sitä tavaraa yhtä nopeasti, eikä meidän hinnoittelu ole aivan samaa tasoa kuin monen muun. Uskon kuitenkin, että maailmalta löytyy tarpeeksi niitä jälleenmyyjiä, jotka ovat kiinnostuneita meidän ajattelutavasta.
Millaisena haluaisit nähdä vaateteollisuuden kymmenen vuoden päästä? Miten te sijoittuisitte tähän skenaarioon?
Mä haluaisin, että Arela brändinä tukeutuu paljon palveluihin ja sisällöntuotantoon, eikä niinkään vain vaatteiden tuotantoon. Mä näkisin meidät enemmän ikään kuin mediana, sisältötalona.
“Tulevaisuudessa mä näkisin meidät enemmän ikään kuin mediana, sisältötalona.”
Tuottaisimme edelleen pieniä määriä vaatteita, mutta pääpaino olisi hoitopalveluilla, korjauspalveluilla, tapahtumilla, keskustelutilaisuuksilla sekä taide- ja kulttuuriyhteistöillä. Nämä kaikki linkittyy siihen samaan, mitä vaatteiltakin lopulta haetaan: identiteetin rakentamista ja aineettomia arvoja.
Uskotko, että saamme aikaan tarvittavan muutoksen vaatealalla?
Jos se joukko, ketä kiinnostaa, kasvaa tarpeeksi suureksi, niin ehkä saamme aikaan muutoksen. Riippuu paljon myös siitä, minkälaiseksi maailmanpolitiikka ja talous kehittyy, sillä nämä asiat vaikuttavat todella paljon kulutuskäyttäytymiseen.
On suoranaisesti yllättävää, miten paljon meidän kaltaisen pienen firman toiminnassa tuntuu maailmanpoliittiset heilahdukset. Me ollaan aika herkkiä pienellekin epävarmuudelle, sillä se näkyy heti myynnissä. Se on älytöntä.
Näetkö, että yrityksellä pitäisi olla halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin?
Me ollaan osakeyhtiö, ja osayhtiön tarkoitus on tehdä voittoa, mutta silti meidän toiminta ei ole lähtenyt ollenkaan siitä voiton tekemisen ajatuksesta. Meidän toiminnan perusajatuksena on se, että halutaan tehdä asioita hyvin.
Haluan uskoa, että voimme toimia arvopohjaisesti ja silti kannattavasti. Se on mahdollista. Emme halua kasvaa kasvun takia, vaan sen verran, että saadaan paketti rullaamaan. Kun päästään seuraavan kynnyksen yli, voidaan tehdä tätä työtä omien arvojen pohjalta, asiakkaita palvellen ja saadaan kunnollinen korvaus työstämme.
Kuvat: Arela
Tämä juttutuokio on julkaistu myös Vihreät vaatteet -oppaassa.