Jokaisen vakavasti otettavan vaatebrändin oletetaan viestivän vastuullisuudestaan. Välillä mennään kuitenkin peppu edellä puuhun: halutaan viestiä vastuullisuudesta ennen kuin oikeastaan tiedetään tarkalleen, mitä tehdään tai pystytään todentamaan vastuullisuusväittämien todenperäisyys. Ensin tulisikin tehdä vastuullisuuskartoitus ja vasta sen jälkeen viestiä.
Vastuullisuuskartoituksen avulla vaatebrändi saa hahmotettua kattavasti ja täsmällisesti sen, mitä vastuullisuustyötä se tekee jo nyt ja missä on vielä parannettavaa. Konkreettisesti kartoituksessa selvitetään niin tuotantoketjun eri vaiheet raaka-aineen tuotannosta valmiiksi tuotteeksi saakka kuin yrityksen sisäisen toiminnan monimuotoisuus – ja kaikki siltä väliltä. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä löydy heti vastausta, eikä se haittaa. Kartoitusta laajennetaan ja syvennetään sitä mukaa, kun tietoa pystytään kartuttamaan lisää. Kartoituksessa löydään faktat pöytään: lopputuloksena ei ole korulauseet kuten “pyrimme käyttämään mahdollisimman paljon ekologisia materiaaleja”, vaan “vuonna 2021 käyttämistämme raaka-aineista 45% oli luomupuuvillaa, 32% polyesteria ja 23% kierrätyspuuvillaa”.
Kartoitus toimii yrityksen vastuullisuusraamattuna, josta löytyy kaikki tarvittava tieto vastuullisuusviestinnän tarpeisiin: niin hc-dataa vastuullisuusraporttiin ja vastuullisuussivuihin kuin myös spesifiä tuotekohtaista tietoa esimerkiksi verkkokauppaan tai asiakaspalvelutilanteisiin. Nämä eri viestinnän väylät palvelevat eri sidosryhmiä: osa esimerkiksi asiakkaita tai mediaa varten, osa kansalaisjärjestöä ja sijoittajia silmällä pitäen.
Vaikka mainitsinkin ensimmäisenä kartoituksen toimivan kivijalkana viestintää varten, itse asiassa vaatebrändi tekee kartoituksen ennen kaikkea itseään varten. Jotta brändi voi lähteä kehittämään oman toimintansa vastuullisuutta, pitää sen saada yleiskäsitys siitä, mitkä kaikki sen toiminnan osa-alueet liittyvät vastuullisuuteen (kerron jo vastauksen: kaikki) ja kuinka suuret positiiviset tai negatiiviset vaikutukset toiminnoilla on ympäristöön, ihmisiin tai eläimiin. Kartoitus auttaa ymmärtämään, mitkä ovat niitä olennaisimpia asioita, joihin tulisi vastuullisuustyössä keskittyä.
Kartoitus ei ole vain kertaluontoinen projekti, joka unohdetaan pöytälaatikkoon sen valmistuttua. Ensimmäinen kartoitus luo rungon vaatebrändin jatkuvalle vastuullisuuden seurannalle: sen avulla on helpompi havainnoida ja mitata muutoksia. Kartoituksen pohjalta voidaan luoda vastuullisuussuunnitelma eli vastuullisuusstrategia, jos puhutaan hienoin termein. Yksinkertaisesti sanottuna siis hahmotellaan, mitkä ovat brändin vastuullisuustavoitteet lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä ja miten ne konkreettisesti saavutetaan.
Parhaimmillaan vastuullisuus kietoutuu kaikkeen vaatebrändin toimintaan. Vastuullisuuskartoitus on lähtölaukaus pitkäjänteiseen vastuullisuustyöhön: se on elintärkeä työkalun oman toiminnan kehittämisessä ja samalla auttaa tekemään vastuullisuusviestinnästä vakuuttavaa ja vaikuttavaa.
Tulossa: Vaatebrändin vastuullisuuskartoitus ja viestintä -verkkokurssi